Opintomatkalla Rehacare-messuilla 10.-11.10.2012

Rehacare, hyvinvointiteknologia-alan kansainvälisyyttä katsastamassa

Rehacare messut ovat Euroopan suurimmat apuvälinemessut, jotka järjestetään vuosittain Düsseldorfissa. Hyvinvointiteknologia ei ole pelkästään suomalainen ilmiö, näin totesimme käydessämme Düsseldorfissa Rehacare messuilla. Kansainvälisyys kuuluu myös hyvinvointiteknologian opintoihin, vaikka kenelläkään kurssilaisistamme ei ole ollut mahdollisuutta lähteä kansainväliseen vaihtoon, pääsimme pienellä iskuryhmällä käymään pikavisiitillä Düsseldorfissa. Kiersimme messuhalleja kahtena päivänä ja saimme paljon uusia ajatuksia ja näkökulmia siitä, mistä hyvinvointiteknologiassa on kyse. Messuilla näki uutta teknologiaa palvelurobotista alkaen. 

Messuilla näimme myös monia hyvinvointiteknologian käyttäjiä, joita Suomessa harvoin näkee. Messuvieraita oli vauvasta vaariin, näin ollen kävijöiden tarpeetkin ovat hyvin erilaiset. Tampereella luennolla istuessaan olemme kyllä vilkkaasti keskustelleet eri asiakasryhmistä ja heidän tarpeistaan, mutta näillä messuilla asiat tulivat lähelle ihan eri tavalla. Se mitä olemme luennoilla oppineet, on todellisuutta monille messukävijöistä.

Opimme myös, että esimerkiksi pyörätuolin käyttäjä voi liikkua monessa eri paikassa, ja jokaiseen ympäristöön hän tarvitsee omanlaisensa välineen. Vuoristoon voi lähteä yksi- tai kaksipyöräisellä kuninkaan istuinta muistuttavalla istuimella, jota ohjaa yksi tai kaksi avustajaa. Alas voi laskea vaikka monoskillä pitkin laskettelurinnettä. Kauniina kesäisenä päivänä hiekkarannalle lähdetään rannalle sopivalla suuripyöräisellä beach-tuolilla, jonka pyörät eivät uppoa hiekkaan ja tietysti tuoli kelluu laineilla. 

Jokapäiväisempään elämään löytyy jos jonkinlaista aktiivipyörätuolia, ja jos rahaa löytyy riittävästi, voi ostaa mallin, joka autoissa vastaisi Porchea. Säätöjä ja ulkonäköä löytyi. Sellaisella tuolilla voisi itsekin lähteä liikkeelle. Mukavuutta haluaville löytyy sohvamalleja ja tuolimalleja, joilla voi siirtyä suoraan autoon. Tuoleihin löytyy myös jos jonkinlaista lisävarustetta ja tuunausteippiä. Apuvälineen ei aina tarvitse olla harmaa ja tylsä, vaan siitä voi tehdä omaan tyyliin sopivan käyttöesineen.

Eräs mielenkiintoisimmista uusista innovaatioista, jonka matkalla näimme, oli portaat, jotka muuttuvat nostimeksi. Sisätiloihin soveltuva ratkaisu sopisi moneen paikkaan, jossa on sekä portaita että nostinta tarvitsevia käyttäjiä. Erilaisilla apuvälineillä ja teknologisilla ratkaisuilla pystytään myös ikääntyneitä tukemaan ja heidän kotiympäristönsä muuttamaan turvallisemmaksi asua ja ikääntyä. 

Oli myös mukava nähdä, että suomalaisia innovaatioita ja yrityksiä oli messuilla mukana. Düsseldorfin matka antoi uutta intoa opiskeluun ja laajensi mukavasti näkökulmaamme hyvinvointiteknologiasta ja sen merkityksestä nyt ja tulevaisuudessa.

Messuilla tuunattuja kattonostimia ihmettelemässä vasemmalta Elina, Lea-ope, Kirsi ja Sirpa

Messuterveisin: Sirpa, Kirsi, Elina, Miina ja ope Lea

Hyvinvointiteknologia-alaa opiskelemaan

Hyvinvointiteknologian ylempi AMK -koulutusohjelma (YHYTE) on tarkoitettu tekniikan alan ja sosiaali-/terveysalan ammattilaisille

Ylemmän AMK -tutkinnon avulla voi päivittää, syventää, laajentaa ja täydentää omaa osaamistaan. Monimuoto-opiskelun ansiosta opinnot voi suorittaa työn ohessa. Opiskelu on maksutonta. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto tuottaa saman kelpoisuuden julkisiin virkoihin ja tehtäviin kuin yliopistossa suoritettu ylempi korkeakoulututkinto.

Kuka voi hakea koulutukseen?
Pohjakoulutusvaatimuksena on tekniikan alan YHYTE koulutusohjelmaan insinöörin korkeakoulututkinto. Lisäksi vaaditaan alan työkokemusta vähintään kolme vuotta tutkinnon suorittamisen jälkeen. Sosiaali- ja terveysalan YHYTE koulutusohjelmaan pohjakoulutusvaati-muksena on bioanalyytikon, ensihoitajan, fysioterapeutin, kätilön, röntgenhoitajan, sairaanhoitajan, sosionomin tai terveydenhoitajan AMK -tutkinto ja tämän jälkeen hankittu vähintään kolmen vuoden työkokemus alalta.

Aiemmin opistoasteen tai ammatillisen korkea-asteen tutkinnon (tutkinto voi olla miltä koulutusalalta tahansa) suorittaneelta, joka on sittemmin suorittanut vaaditun korkeakoulututkinnon, hyväksytään työkokemukseksi opisto- tai ammatillisen korkea-asteen tutkinnon jälkeen hankittua työkokemusta. Myös tällöin alan työkokemusta tulee olla vähintään kolme vuotta.

Mitä koulutuksessa opiskellaan?
Hyvinvointiteknologian koulutusohjelman keskeiset sisällöt ovat esteetön rakentaminen, apuvälineteknologia, terveydenhuollon teknologia ja ICT- teknologia, hyvinvointialan  tuotekehitys ja projektinhallinta. Opetussuunnitelman painopisteinä ovat teknologian ja palveluiden kehittäminen, soveltaminen ja hyödyntäminen ihmisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi, tukemiseksi ja edistämiseksi elinkaaren eri vaiheissa. Yritysten ja organisaatioiden sekä yhteisöjen hyvinvointialan asiantuntijoiden kanssa on tarve kehittää uusia teknologisia mahdollisuuksia työn ja palvelujen kehittämiseen.

Opinnot voi suorittaa työn ohessa
Opinnot voi suorittaa 1-1,5 vuodessa työn ohessa. Opinnot toteutetaan pääosin yhdessä, samassa ryhmässä opiskellen (tekniikan ja sosiaali- ja terveysalan opiskelijat). Opinnot järjestetään monimuoto-opintoina. Lähiopetusta on kahtena päivänä (torstai -ilta ja perjantaipäivä) noin kahden viikon välein syys- ja kevätlukukaudella. 

Tutkinto on laajuudeltaan tekniikan alalla 60 opintopistettä ja sosiaali-/terveysalalla 90 opintopistettä. Opinnot koostuvat opiskelijan opinnäytetyönään (30 op) tekemästä, hyvinvointiteknologiaan liittyvästä kehittämistehtävästä, syventävistä ammattiopinnoista (tekniikka 25 op ja so-te ala 55 op) ja vapaasti valittavista opinnoista (5 op).

Tervetuloa opiskelemaan Hyvinvointiteknologia-alan osaajaksi ja asiantuntijaksi!

Lisätiedot: Lea Saarni, Yliopettaja, p.050-3266940, email: lea.saarni(at)tamk.fi